Kerro kaverillekin!

Maailma muuttuu, Eskoseni. Yhä useampi kala kasvaa Suomessakin siististi sisätiloissa katon alla. Taikasana tempulle on tällä vuosituhannella huimasti kehittynyt kiertovesitekniikka, jonka perusperiaate on yksinkertainen: kierrätetään vettä pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä. Siihen yksinkertaisuus loppuukin.

Kiertovesilaitoksessa käytetään suuria, pyöreitä muovisia tai betonisia altaita, joihin pumpataan puhdistettua vettä. Altaista vesi kiertää jälleen puhdistussysteemiin, missä vedestä poistetaan kiintoaineet sekä biofiltterin avulla kalojen veteen tuottama typpi. Sitten vesi desinfioidaan, otsonoidaan, hapetetaan ja säädetään oikean lämpöiseksi ennen kuin ohjataan takaisin altaaseen. Kalojen ruokinnasta vastaavat allaskohtaiset tietokoneohjatut ruokinta-automaatit tai altaiden yläpuolella kiertävä ruokintarobotti, joka osaa annostella jokaiselle altaalle kalamäärän mukaisesti juuri oikean määrän rehua. Kiertovesitekniikka säästää vettä. Uutta vettä tarvitaan vain 1-2 prosenttia kiertävän veden määrästä.

Vastaavasti vaaditaan paljon pääomia, tekniikkaa ja osaamista, että kalat menestyksekkäästi kiertovesialtaissa kasvavat. Mutta kun homma hallitaan, tekniikalla saavutetaan merkittäviä etuja perinteiseen meressä tai sisävesissä tapahtuvaan verkkokassikasvatukseen verrattuna. Kun ulos pääsee erittäin vähän – jos ollenkaan – ravinteita, kiertovesitekniikka ei kuormita vesistöjä. Kiertovesialtaissa olosuhteet voidaan säätää kalan kasvulle maksimaaliseksi, ja kalaa voidaan kasvattaa tasaisesti ympäri vuoden. Kalat ovat kiertovesialtaissa hyvin turvassa myös kalasairauksilta. Kiertovesitekniikka on haasteellista. Kiertovesilaitoksen rakentaminen maksaa miljoonia euroja, se syö paljon energiaa ja kasvatus on täysin riippuvainen tekniikan toimimisesta. Jos tekniikkaa pettää, kalojen elinaikaennuste jää hyvin lyhyeksi.

Suomi on kiertovesitekniikan kehittämisessä maailman kärkimaita. Alan pioneeri on Savon sydämessä Huutokoskella toimiva Arvo-Tec Oy, missä kiertovesitekniikkaan alettiin perehtyä 1990-luvun alussa. Arvo-Tec tunnettiin jo maailmalla edistyksellisten kalanviljelyn ruokintajärjestelmien suunnittelija ja toimittajana, joten valmiutta uuden tekniikan kehittämiseen löytyi.

”Ensimmäinen Arvo-Tecin suunnittelema kiertovesilaitos nousi Imatralle, missä Imatran Kala ja Kaviaari alkoi kasvattaa sampia ja monneja Stora Enson tehdasalueelle rakennetussa hallissa. 2000-luvun alussa Arvo-Tecissa aloitettiin uusi projekti suuren sampilaitoksen rakentamiseksi Varkauteen. Sitä varten perustettiin Carelian Caviar Oy, ja tähtäimessä oli ehdan kaviaarin tuottaminen sammista. Sekä Imatralla että Varkaudessa kiertovesikasvatuksessa hyödynnettiin paperitehtaan tuottamaa ylijäämäenergiaa, joka otettiin talteen lämmittämään kala-altaiden vettä. Kiertovesilaitoksessa syntyneet ravinteet pystyttiin ohjaamaan puhdistettavaksi tehtaan vesienpuhdistusjärjestelmään. Ympäristöystävällisyytensä vuoksi suomalainen kiertovesitekniikalla kasvatettu kala ja kaviaari on WWF:n kalansyöntioppaassa merkattu vihreällä valolla”, sanoo Arvo-Tecin perustaja ja toimitusjohtaja Kaj Arvonen (kuvassa).

Sittemmin kiertovesilaitoksia on noussut muuallekin Suomeen, muun muassa Uuteenkaupunkiin, Rautalammelle ja Ahvenanmaalle. Varkauteen on rakennettu Finnforell Oy:lle Arvo-Tecin osaamisella ja laitteilla uusi suuri halli kirjolohenkasvatukselle Carelian Caviarin sampihallin viereen. Finnforel aloittaa kalantuotannon vuoden 2018 alussa ja tuotteet tulevat kauppoihin Saimaan Tuoreen nimellä.

Suomalaisissa kiertovesilaitoksissa kasvatetaan sammen lisäksi siikaa, kuhaa ja kirjolohta. On täysin mahdollista, että Suomessakin tulee kirjolohen tuotannossa yleistymään norjalainen malli, missä kalanpoikaset kasvatetaan kiertovesilaitoksissa optimaalisissa kasvuolosuhteissa smolteiksi eli teini-ikään ja siirretään yhdeksi kasvukaudeksi merelle kasvamaan teuraskokoon.

Oli kasvatusstrategia mikä tahansa, altaisiin ei kannata pistää mitä tahansa kasvamaan. ”Ensinnäkin, kasvatettavan lajin tulee olla riittävän arvokasta ja sillä pitää olla hyvät markkinat. Toiseksi, lajin tulee sopeutua kunnolla kasvatusolosuhteisiin. Kirjolohi ja siika ovat jo oppineet sisäsiisteiksi. Kuhankasvatuksessa on edelleen tekemistä, sillä kuha pitää sitkeästi kiinni monista villistä puolestaan, kuten kannibalismista. Ajan kanssa kuitenkin hyvä tulee”, kertoo Arvonen. Kiertovesikasvatus mahdollistaa rohkeat ja eksoottisetkin kokeilut. Suomen ensimmäinen jättikatkarapulaitos aloitti toimintansa kesällä 2016 Uudessakaupungissa. Turussa on kokeiltu hyvällä menestyksellä pienellä erällä eksoottisen ankeriasmonnin kasvattamista kiertovesialtaissa.

Teksti: Mika Remes / Kala – pinnan alta pöytään, Readme.fi