Kerro kaverillekin!
Maailman väkiluku kasvaa ennusteiden mukaan yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt on ohitettu 7 miljardin rajapyykki. Koko maailmaa koskettava kuuma kysymys on, millä kasvava väestö ruokitaan? Peltopinta-alaa on nykyisestä vaikea enää lisätä, kalastus toimii jo nyt äärirajoilla ja uhkaa kalakantojen kestävyyttä. Katse on suuntautunut vesiviljelyyn. Maailman merillä on tilaa kasvattaa ruokaa. Kala on maalla eläviin tuotantoeläimiin verrattuna selvästi tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Lisäksi levät ja vesikasvit ovat nopeasti ja tehokkaasti kasvavia ravinnonlähteitä.
Vesiviljelyllä on pitkä historia. Ihmiset osasivat sumputtaa kaloja lampiin ja lahdelmiin jo 4000 vuotta sitten. Kiinassa kasvatettiin karppeja maalle kaivetuissa lammikoissa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Euroopassa roomalaiset viljelivät ostereita ja kasvattivat altaissa monia kalalajeja. Keskiajalla karpinkasvatus kukoisti Euroopan luostareissa. Karppi oli kysytty kala, sitä sai syödä paaston aikaan ja juhlapyhinä, jolloin liha oli kiellettyä. Ja kirkollisia paastopäiviähän kalenterissa riitti. Saksalainen tiedemies Stephan Ludwig Jacobi kehitti vuonna 1741 menetelmän kasvattaa taimenia poikasesta ruokakalaksi. Jacobin oppien pohjalta alettiin vähitellen kasvattaa 1800-luvulla kalaa eri puolilla Eurooppaa.
Modernin ja tehokkaan kalankasvatuksen aikakausi alkoi 1960-luvulla tanskalaisten innostuttua tosissaan kirjolohen kasvattamisesta maa-altaissa. Tanskalaisten menestys siivitti kalankasvatuksen leviämistä myös Suomessa. Eri puolilla Eurooppaa löydettiin useita kasvatukseen sopivia kalalajeja taimenesta karppiin, meribassista monniin. Lohenkasvatuksesta suurissa verkkoaltaissa merellä on tullut 1990-luvulta lähtien norjalaisille varsinainen jackpot. Lohibisneksen arvo on noussut jo öljyn rinnalle.
Koko maailman yhteenlaskettu vesiviljelyn tuotanto on yli 70 miljardia kiloa. Se on enemmän mitä kalastus tuottaa. Päälle voidaan laskea vielä 25 miljardia kiloa vesikasveja. Kaikkiaan vesiviljelyssä on FAO:n tilastojen mukaan 580 eri kala-, äyriäis- ja nilviäislajia.
Teksti: Mika Remes / Kala – pinnan alta pöytään, Readme.fi
